tiistai 29. joulukuuta 2015

Uudet ja uudistetut koristeet

Syksypuolen viimeisellä askartelukerhokerralla oli vuorossa erilaisia juttuja. Tehtii kortteja leimasimien avulla, puutonttuja, leivottii pipareita ja tuunailtii vanhoja joulupalloja. Nää lis tietty voinu esitella hiukan aikasemmin, mut miulla on ollu koneella kuvat nii sekasin et eilen kun lähemmäs kolmen tunnin urakan suoritin ja kuvat laittelin järjestyksee ni löyty sieltä nämäkin mistä lie silmille pomppas.  

Kuviotarroilla koristeltu juolupallo ja ite tehty savipipari

Pitsillä koristeltu pallo ja itetehty savipipari

Kummipoitsun kanssa kun syksyllä käytii kävelyllä lähimettäs löysin sieltä ihanan vanhan kuivaneen oksan käppyrän. Se sopi kirjahyllyn päälle kun nakutettu, vanhaan riihimäen lasitölliin pystyy. 

Tänä vuonna miulta lähti maailmalle erilaisia kortteja. Kaikki on kuitenki samallalailla tehty leimasimella kuva, ääriviivatarroja sekä pitsiä. Lasten kanssa tehtii näitä ja ne oli kyllä kans ihan näppäriä leimailemaa ja tietneki glitteriä ja bligejä ei säästelty heijän korteissa. 

Nyt täytyis alkaa miettii millasii juttuja laittas seuraavaks tuoho oksaa roikkumaa vielä ei kuitenkaa oo tipujen aika, ehkä jotaki talvista? Vaikka meinasin shokin saada kun maanantaina kävin kaupassa ja Runebergin tortut oli tullu jo hyllyy, no jollakin han ne tietty pitää täyttää kun tortut on myyty.  




sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Kinkun sulatuskävely

Jos satutte liikkumaan Haminassa päin käykää ihmeessä tutustumassa vanhojen talojen joulukalenteri ikkunoihin. Tänä vuonna olin töitten kautta mukana nelos ikkunan rakentelussa ja aukasussa. Kaikki ikkunat on erilaisia ja jokainen talonasukki/luukun aukaisija taho on tehny sen mieleiseksee. Ikkunat on auki loppiaiseen asti. Ite kävin muutaman luukun aukasun kattelemassa ja ainaki 23 luukulla oli katsojia varmaa lähemmäs viitisenkymmentä. Aattona olis ollu mukava mennä mut sillon olin just poron hommissa kun pukki kävi kierroksella.

Ikkunoista löyty perinteisiä koristeita

Lasten suosikki joka oli myös lasten tasolla. 

Meidän työpaikan ikkuna


Toisissa oli todella paljo yksityiskohtia




Ja jotain vähän modernimpaa



Itellä on tarkoutus lähtä joku päivä nyt kävelemää kaikki ikkunat läoi ja taijan napata kummipoitsun matkaa kattelemaa ikkunoita. 


torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvän Joulun toivotukset


Oikein Hyvää Joulua kaikille lukijoille!!!!!

Täällä on aamupuurot syöty ja Joulupukin kuumalinja pyörii taustalla. Päivä taitaa edetä vanhaan tuttuun tapaa, haudoilla käydää ja mie leikin poroa kun pukkilähtee kierrokselle. Illalla sitte jo tutuksi tulleeseen tapaan meen tallille antamaa poneille iltaherkut. Sitte vaan kotio viltin alle neulomaa. 


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Uusi himmeli

Viime vuonna alottelin jo hyvissä ajoin tekemää himmeliä lasiputkista. Ajatuksissa saada se valmiiks jouluks. No joulu tuli ja meni eikä himmeli vaan valmistunu. Jätin työn oottelemaa uutta inspiraatiota. Viikko sitte oli Kissanviiksessä joululahjavalvojaisissa ja sitä ennen hirmunen pähkäily mitä mie siellä teen. Jossaki vaiheessä päähän pätkähti ajatus josko tekis sen himmelin valmiiks. Ja ei muutakun tuumasta toimee.

Kovasti ihmettelin kun ei kesän aikan ollu yhtää lasiputkiloa kiinnittyny vaikka ne siinä vieressä oli koko vuoden möllötelly. No ei se mitää nyt miulla on aivan mahtava himmeli.


Muistelin että mamma oli joskus sillon kun olis pieni ni tuollanen pyramidin mallinen himmeli ja sellasen olis päättäny tehä. Jotenki siinä nyt sitte tehe mietin etää kenenköhän maailman ihanain keksintö oli alottaa tekemää tuota noista kolme senttistä kierrelasiputkista. Homma kun meinas jossaa kohas mennä hankalaks kun ei näillä miun nakkisormilla meinan saada enää pujotettua nuita rautalankojen päitä tuonne ympärille.


Kokoa tuli korkeutta 27 cm, laesta timangin alareunaa. Ja leveyttä 16 cm. Nyt kun tuo on valmis ja omalla paikalla ni eipä siihen olis isompi himmeli mahtunukkaa. Nyt on miulla moderni timangilla (muovikristalli) varustettu himmeli joka on ihan omin pikku kätösin tehty. Jämistä tein sitte joulukoristeita kuuseen. 


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Saunahattuja

Miulta pyyettii josko huovuttaisin saunahatun ja pitihän se toive toteuttaa. Ja tietenkää se ei yhtee jäänykkää. Itellä on nyt jo jonki aikaa ollu käytössä oma nuuskamuikkusmallinen saunahattu ja se on kyllä hyvä. Kuulemma talvis aikaa paljussa olijatki käyttää saunahattuja. Voisin ainaki kuvitella et tuollaset toimii myös paljuillessa varsinki pakkasilla. Tosin täällä päin ei oo paljo pakkasia saatikka lunta näkyny. 

Tämä taitaa ens kesänä matkustaa mökille miun päätä vilvottelemaa

Huovutin hatut kaavan avulla. Villana on tällä kertaa käytetty vironvillaa ja koristeina merinoa ja silkkiä. Tuo kuviointi ja väreillä leikkiminen on tuossa se kaikista hauskin ja inspiroivin vaihe. Ja koskaa kun ei etukätee tiiä miten nuo kuvioit asettuu. Teen nuo sillai että kuvioit jää kaavaa vasten sisäpuolelle ja vasta työn loppuvaiheessa kun kaikki on melkee valmista availen ja käännän työn ja sillon vasta näkee miten kuviot on asettunu. 

Tällänen lähti jonnekkipäin Suomea

On ollu nää joulukuun kirjotukset aika huovutuspainotteisia. Mutta puikoilta on paljo pudonnu juttuja, jotka nyt oottelee paketoituina perille viemisiä.  



torstai 10. joulukuuta 2015

Huopalaukku

Muutama viikko sitte kävin huopalaukkukurssilla. Oli mukavaa olla pitkästä aikaa kurssilla kun ei iten tarvinu miettiä mitä teki vaan koko ajan sai ohjeet vierestä. Tällä kertaa materiaalina oli merinovilla ja silkinpala. Hiukkasen epäilytti kun silkki oli 80*80cm kokonen ja työ noin A4 kokonen. Mitta nii se vaan uppos koko silkkipala kun tarpeeks taitteli ja laskosti.

Huovutuksessa käytettii apuna hoimakonetta, joka oli tässä tarkotuksessa miulle ihan uus tuttavuus. Työtä hiottii koneella, lopuks käsin ja sit viel perinteisesti rullailtii ja heiteltii ja rullaitii vähä lisää. Lauku aihiun piti olla just oikeen kokonen valmiina, muuten olis kehyksen laitto ollu hankalaa.


Etupuolelle ompelin helmiä koristeeksi. Samalla sain kiinnitettyy Silkkikankaasee jääneitä suuria ryppyjä jäämää kiinni. Ettei käytössä tuu sitte sellasii suurii silkkipusseja, kun villa ei kuitenkaa tarttunu ihan jokakohtaa kiinni. Kaiken kaikkiaa noitten helmien ja kehyksen ompeluu meni sellain nelisen tuntia. 


Takapuolella on vähä vähemmän ryppyjä, ni siellä näkyy vähä paremmin toi merinovillan väritys. Kaiken kaikkiaa tää oli tosi iso töinen varsinki helmien ompelun osalta joka meinas hajottaa miun hermot totaalisest. Mut nyt miulla on aihan ihana uniikki iltalaukku. Nyt ei puutu kun juhlat enää. 

tiistai 1. joulukuuta 2015

Huovuttelua lasten kanssa

Meillä on paikallisessa urheiluseurassa aloteltu syksyllä lapsien askartelukerho. Kokoonnutaan pari kertaa kuussa ja aina tehää jotaki erilaisia juttuja. Syyslomalla olu vuorossa miun huovutukset. Kokonnuttii kahtena peräkkäisenä päivänä. Huovutettii kaks erilaista juttua ja tekijät vaikutti tykkäävän. Osalla oli kunnon vaahtobileet käynnissä samalla ja mikäs sen mukavampaa.


Ensimmäisenä päivänä huovutettuu merinolevyistä kukkia. Jotka sitte muotoiltii kuivumaa jugurttipurkkeihin. Kiikutettuu kuivumaa patterin vieree ja liimattii keppiin seuraavana päivänä. Kepit kävin velpojan tontilta anastamassa sielläkun risukkoa riittää. 


Toisena päivänä tehtii tasohuovutusta. Jokainen sai valkosen pohjan, jonka päälle ruvettii sitte kokoamaa kuvioita merinovilla levyn jämistä. Tekijät oli kyllä tosi näppäriä ja napakoita tekijöitä. Eikä suuria tulviakaa saatu aikaseks vaikka ei missää "vesitilassa" oltukkaan.



sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Tennarisukat

Loppukesän kahvihetkellä torikahvilassa tuli vaan puhetta tennari sukista ja siittä josko vaikka sellaset pyöräyttäisin. Syksyllä miulle toimitettii langat ja pieni hetki sitte mie toimitin sukat. Aikasemmin en oo sellasia tehny, tosin erilaisii ohjeita katellu senki eestä. Heti oli selvää et osto ohjetta en tule hankkimaan vaan ilmais ohjeilla mennää. Sivuilla piti tietenki olla valkonen raita eihän ne muuten oikeelta näytä ja tietenki nauhat. 

Mut sittehän se ongelma vast tuliki mie ku en millää tahtonu tehä sellast erillistä valkosta raitaa. Omat kokeilu tennarit on vieläki kesken kun en oo jaksan ommella tuota sivun valkosta raitaa kiinni. Ratkasu löyty Ulla -neuleen tilkkusukkien muodossa. En tehny tilkkuja vaan neuloin kokoajan samoilla väreillä. 

Ja jälkikätee mietittynä koko pohjahan olis voinu olla valkonen olis helpottunu työki kummasti. Tuo ruskee pohjahan on oikeestaa ihan turha. Mutta ensimmäisissä ei kaikki voi osua kohillee.



Seuraavana oliki sitte vuorossa nauhalistojen neulominen. Niiden tekoo otin mallia joskus facebookin voihan villasukka -ryhmästä tulostamastani Jaana Elon tennarisukka -ohjeesta. Samasta ohjeesta otin myös valkosen ja mustien koristeraitojen ompelumallin. 


Lopuks oliki vuorossa nauhojen teko. Ne oli hirmusen helppotehä kun olen joskus ostanu sellasen nauhan teko koneen/myllyn, jolla kampea veivaamalla sain nauhan aikaseks. 


Tennarisukat ala Hezku
Ohje: oma perussukka johon tehty tennari muutokset. 
Lanka: Novitan 7 veikka
Puikot: 3

Nää oli ensimmäiset valmiiks saadut mutta ei kuitenkaa viimiset. Näit oli kiva tehä kun sai kuitenki alkuperäsen näköset ilman että piti liittää ompelemalla mitää irtokappaleita. 




maanantai 16. marraskuuta 2015

Päiväkävelyllä Kädentaitomessuilla

Tän vuoden messuille meno ei ollukkaa ihan nii päivän selvä juttu kun luulin sen alku syksystä olevan. Piti soutaa ja huopaa useemman kerran enneku matka oli varma. Aikasemmin olen käyny serkun kanssa messuretkellä mutta nyt se ei onnistunu kun oli serkun laskettu aika niin lähellä ettei hää viittin lähtä. Olishan se ollu aika eksoottinen reissu jos oltas käyty viel kädentaitomessujen lisäks viel tutustumas paikallisee synnytysosastoo. No ens vuonna sitte kokeillaa jos päästäs taas retkelle yhessä. Tänä vuonna hyppäsin Taito Kymenlaakson järjestämää bussimatkaa.

Ja jällee herätys oli ennen kukonlaulua perjantai aamuna. Matkalla rupattelin työkaverin kanssa ja tietenki otin pienet päikkärit, jollon matka meni paljo mukavammin. Ennen messuille menoa käytii lounaalla. Jakso sitte messuilla hyvin taperrella kun oli masu täys.


Aikasemmin olin jo kattonu vähä valmiiks mitä pitäis katella ja mistä ne löytyy. Kattelin että siellä olis ollu myös bloggaajien tapaamispaikka. Mutta jätin sen välii kun ajattelin et se oli tarkotettu niille bloggareille ketkä oli etukätee ilmottautunu messujärjestäjälle. Kävin kattomassa sen myöhäsemmän muotinäytöksen ja täytyy kyllä todeta että aika lailla toistoa edellisvuotisee. Joiltaki oli aivan samat tuotteet esillä kun edellis vuonnakin, tietenki vaan kauden väreissä. Luulis et noin laajasta esillepanija määrästä löytyisi myös uusia näkymiä muotinäytökseen.

Bongailin tutut himmelit messuhallin katosta

Kävelin ympäriämpäri messuhalleja, kattelin ja hypistelin niitä mitä mieliteki ja etenin ihan omaa vauhtia. Oli kyl jotenki rentouttavaa kävellä siellä ihan itteksee ja katella niitä omia mielenkiinnon kohteita. Huopajuttuja löyty ihan mukavasti ja oli kiva katella mitä muut on saanu aikaa.

Jotenki olen myös aikasemmin kaivannu ja nyt työnpuolesta nii erilaisia kudontajuttuja. Muutamassa kojussa oli kudottuja tuotteita. Kuiteita oli myös myynnissä ja mallikerta lehti tilattavissa. No mallikerta lehti tulee ja kuteita en viitti noi kaukaa alkaa kantamaa kun löhempääki löytyy ja valmiita juttuja en etsi. Olisin kaivannu uusia kudotamalleja, materiaaleja. Ja esimerkiks kudonnassa käytettäviä lankoja. Esimerkiks teeteen pilttuussa ei ollu ollenkaa kudontaa mukana vaikka heilläkin on aika laaja kudontalankojen valikoima. Neulojille lankoja oli sitte senki eestä joka paikassa.

Ja sitten vähän sitä mitä messuilta löysin

Klipsuja, hand made käsimerkkejä, ommeltavia kukkaronkehyksiä

Pirtin kehräämön kampalankaa, Novitan 7 veikkaa ja puuvillabambua, Teeteen haltia yksivärisenä ja kirjavana sekä pari pakettia sukkapuikkoja niitähän ei voi koskaan olla liikaa. 

valkoista silkkimerino levyä, erivärisiä silkkikuituja sekä Piikun karstavillalevyä. Näillä pääsee taas mukavasti eteepäin huovutusrintamalla ja pääsee kokeilemaa uusia ideoitani. 

Kaiken kaikkiaa oli oikeen mukava ja lepposa päiväkävely messuilla. Kotona olin joskus kymmenen aikoihin ja aika nopeesti tuli kyllä nukkumattiki kylää. Nyt vaan lankoja kuluttamaa ja ensivuoden messuja oottelemaa. 



 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Sieniä mä metsästin

Tänä syksynä keräsin puhelimee kuvia verihelttaseitikki sienistä ja opiskelin samalla mistä niitä pitäis lähtä ettimää. Tarkotuksena oli löytää kasvivärjäykseen sieniä. Ja sitte aurinkoisena syyspäivänä lähin mettää. Jätin auton tutun mettätien laaitaa ja lähin tallustamaa. Oli kyl tosi rentouttavaa vaan kävellä ja katella ympäriinsä. Otin suunnaksi mettäauto tien ja sillä oli takotus mennä Kulkurin patsaalle asti.
  

Kulkurin Patsas on vanha kilometripylväs muistomerkki vanhojen kulkijoiden muistoksi Viipuri-Helsinki tiellä. Patsas sijaitsee alkuperäisellä "kuninkaantiellä". Jota pitkin on ennen muinoin väki kulkenu asioille Viipuriin ja tietenkin Helsinkii. Muistomerkin takaa sitte meninki metsän puolelle ja lähin taapertamaa takasin autolle mettiä pitkin. Muutamia hirvikärpäsiä hyökkäs kimpuu mut hyvin vähäsiä ne jo oli. 


Jonki ajan kuluttuu törmäsin kivirakennelmii. Niitä oli kolme erikokosesta tollasta ladottua kohtaa ne ei ollu aitoja vaan ehkä enemminki jotaa pohjia kun pituutta ja leveyttä oli useampi metri kanttiinsa. Aikasemmin en niihin oo törmänny kun olen lhinnä kulkenu pitkin sitä tietä ja nuo oli sellasen tihiän kuusikon takana rinteen alla joka ei tielle asti näkyny. On se kumma miten kaikkee uutta löytyy kun poistuu tutuilta mettäteiltä.  


Sieniä näky paljoa varsinki tuollasia hirmusen pieniä vaaleenpunasii kavereita. Miun sienituntemus kun loppuu lähinnä punasee kärpässienee pystyin vaa ihastelemaa mitä kaikkee siellä näky. 


Saalistaki löysin hedelmä pussin verran. Ja vielä sinne jäiki verihelttoja. Tosin niitä en löytäny sieltä pitemmältä vaan ihan siitä parinkymmenen metrin päästä autolta. Mut pääasia että löyty. 



Ja kattilaahan ne piti heti laittaa. Innostuksissani laitoin ehkä vähä liian paljo vettä ja tietenki lankoja sinne sieniliemee mutta sain kuitenki aivan ihastuttavaa väriä. Ja tietenki piti liemistä ottaa kaikki väri irti ja keitella useampikin erä lankoja loput jäivät hiukan haalikoiksi mutta eihän kaikkien lankjen tarvi aina olle niin kauheen tummia. 


Loppu viikosta ävin sitte äiteen kanssa kerämässä vähän lisää verihelttoja. Lopulta niitä oli teilu ämpärillinen olisko ollu joku 12 litraa. Siinä sitte meni hetki jos toinenki kun erotteli lakit ja jalat. Levitteli ne kuivumaa ensin saunanlauteille, josta siirsin ne sitte kuivumaa vähä kerrallaa kylppärin lattialle ja vielä olkkarissa patterin edessä viimeistely. 



Lopulta miulla on n. 150 grammaa kuivattuja lakkeja sekä n. 50 g jalkoja ottelemassa ensikesän värjäyksiä. Tältä vuodelta oon jo laitellu kattilat talviunille. Nyt vaan hipelöin ja ihastelen noita ihanan värikkäitä lankoja tuossa olkkarin kulmassa.  

tiistai 27. lokakuuta 2015

Trikoiset pannunaluset

Virkkailin ikuisuuspeiton paloja villalangasta ja siitä se ajatus sitte lähti. Tosin ajatuksena oli alunperin tehä matto mutta kun pala oli parii kerrosta vaille valmis alko se näyttääkki ihan pannunaluselta. Varsinkii kun alko nuo omat vanhat olemaa nii huonoskunnos ja likasii ettei enää puhtaaks pyykissäkää lähteny tuli uuet aluset vähä niikun tarpeesee.  

Virkattu puuvillatrikoosta, 5 koukulla


Hiukkasen aluksi pelkäsin et tapahtuu jotaki katastrofaalista kun nuissa on kuitenki tuota tekokuitua hiukkasen seassa. Mutta näin parin viikon käytön jälkee en oo mitää muutosta missää huomannu. Ilmeisti tuossa trikoossa on kuitenki nii paljo puuvillaa ettei lämpö pääse liiaksi käsiksi tekokuituihin. Näitä oli oikeen mukava virkkailla ja syntyhän niitä sitte useampiakin. 

torstai 15. lokakuuta 2015

Kesän kasvivärjäyksiä

Kesällä on melkein joka viikonloppu ollu jotaki värilientä porisemassa. Langat vaihtanu väriä ja osa jo muuttanu muotoakin. Serkkunikin tais saada kasvivärjäyskärpäseltä pureman kun hääki on useemman kerran löytäny ittensä patojen ääreltä. Lankoina on ollu Novitan Nalle ja 7 veikka sekä erilaisia 100 % villalankoja. Värjäilimpä myös Pirtinkehräämön sukkalankaa. Pohja langat on ollu pääasiassa luonnonvalkoisia ja valkastuja valkoisia.

Vasemmalta: lupiini, kokenilli, jäkälä (harmahtava), koivua erilaisille pohjille.

Kokeilin myös värjäillä kirjavia lankoja. Sitähän ei kukaa tiiä millasia raitoja tai plänttejä sain aikaseks. 


Seiskaveikkoja hempeän kirjavaisina

Syksyn väriloistoa. Vasemmalta: kanervaa ja tattisoppaa (keltaisia), verihelttaseitikit (punasia), keijunmekko (vihertävät) käpyjä ja hierakkaa (erilaisa ruskeita)

Siinä vielä lähemmin verihelttaseitikeillä värjätyt erilaisia lankoja sekä ensimmäinen keitto ja jälkiväri. Mukava miten ne antaa nii paljo eri sävysiä lankoja kun jaksaa leikkiä. 

Ja lopulta niitä on pärekorillinen. Ja siitä tietysti puuttuu äiteen ja serkun langat. 

Omat lankavarastot kasvoi 2,6 kilon verran kasvivärjättyjen lankojen osalta. Osa niistä on jo päässy valmiiks töiks mutta niistä en uskalla vielä kertoa kun on menossa pukinkonttii (alottaa ajoissa ei lopussa tuu kiirettä, vai miten se meni) Nyt on kaikki valkoset jämäsetkin muuttanu väriä. Nyt on sitte talven aikana hyvä taas kierrellä tajousten perässä ostelemassa valkoisia lankoja ja tietenki ostaa jälleen joltakin kehräämöltä kotimaisia villalankoja. Ja nyt kun tuo kameran piuhakin taas löyty ja sain kuvia koneelle alkaa tää syyshiljasuus täälläki blogissa väistymää.