keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Neulomuksia pukin konttii

Syksyn mittaan tuli tehtyä useampiakin pehmoisia paketteja. Osa oli pyydettyjä osa yllätys juttuja.

Pinkkimustat lapaset Lykke  -langasta. Mustat valepalmikkosukat Maija -langasta. 

Novitan 7 veikkaa, keltanen värjätty pietaryrtillä ja punertava verihelttaseitikeillä.

Jämälanka sukat Novitan 7 veikkaa, langat värjätty kasveilla. 

Nämä meni jo uuteen kotii ennen joulua. Nyt on hyvä käydä koirulin kanssa lenkillä, kun on uuet lapaset kädessä. Novitan 7 veikkaa. 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Tampereen Messut

Tällä kertaa olin messuilla vähän erilaisella mielellä kun aikasemmin. Edellisinä vuosina olen ollu aina vaan katselijan roolissa. Nyt pitikin olla tiskin toisella puolella.

Saimme mahdollisuuden Lahden Kansanopiston Huovutuksen mestarikurssilaisten kanssa laittaa messuille pystyyn näyttely ja pienen myyntipisteen. Yhteisten tapaamisten aikan kävimme läpi messujen rakenteita ja esillepanoja. Mitä leitetaan ja miten. Torstaina oli sitten rakennus päivä. Sinne en valitettavasti töiden takia päässyt. Mutta perjantaina aamusta matka kohti Tamperetta alkoi bussissa nukkuen. Iltapäivällä olinkin sitten perillä, hotellille kirjautumaan sisään ja sitten messubussilla kohti messukeskusta.


 Minun Keiju -liivini

 Minun Ruskapeikko -hattu


Näyttely osasto sai paljon kehuja ja katseita. Oli hauska seurata ihmisten ilmeitä ja kommentteja. Kaikki kun oli käsin huovutettu.Ja itse seurannut vierestä monen työn kaarta villalevystä valmiiksi tuotteeksi. 

Myyntipöytään osallistuminen oli vapaaehtoista ja muutamia tuotoksia sinnekkin piti tehdä. 

 Huovutettuja lapasia, niista myöhemmin juttua enemmän
 Huopakukkia
Muutamia huopahattuja. Hatut saivat paljon kiinnotusta, mutta matkustivat takaisin kuitenkin kotiin. 

Perjantaina olin vaan tutustumassa käytäntöihin ja moikkaamassa kurssilaisia. Lauantaina sitten olikin täysi päivä edessä. Aamulla syömään hotellille ihana aamiainen. Ja suunnaksi messubussi. Ohjeistin sen päivän muut meidän pisteellä päivystäjät ja sitten ovet aukesivatkin. Ihmisiä tuli ja meni. Välillä kävin kirtelemässä messuja ja taas meidän pisteelle. Oli mkava kun sai aina välillä käytä kävelemässä kun alkoi selkä ja jalat olemaan jossakin vaiheessa aika poikki. Kyllä arvostus sellaisia ihmisiä kohtaan nousi ketkä leipätyökseen tuollasita työtä tekee. Lauantaina sitten menikin tunti ennenkun pääsin messujen jälken hotellille. Oli kaikki tiet hirmuisen tukossa ja messubussitkin ääsiään myöten täynnä. Ei sitä illalla paljon jaksanut mitään tehdä kun päivän oli ollut messuilla. 

Sunnuntaina oli sitten viimeinen päivä. Aamiaisen kautta messubussilla, paikan päälle ja tietenki kaikki tavarat piti jo retuutella mukana. Jälleen oli vuorossa uusien ohjeistus ja päivä pyörähti käyntiin. Heti aamulla piti käydä äiteelle hakemassa lankoja Novitalta. Onneksi sinne pääsi jo ennen ovien avautumista niin ei tarvinut jäädä ruuhkaan jonottamaan. Sunnuntaina oli vuorossa toisen hallin kiertelyä. Ja tietenkin muotinäytösten seurausta. Messujen päätyttyä olikin vuorossa purku ja tavaroiden pakkaus. Auteltiin purussa ja kuuden jälkee päästiin serkun kanssa ajelemaan kotia kohti. Serkku oli sunnutaina messuilla kiertelemässä ja sitten näppärästi autto purussa ja sai minut seurakseen kotimatkalle. 

Oli kyllä todella rankka viikonloppu. Ja joskus täytyy mennä käymään uudelleen tampereella kun ei oikein kaupunkiin ehtinyt tutustua ollenkaan. Ja kun tuolla onnubussilla noin näppärästi pääsi matkustamaan ni miksi ei joku viikonloppu lähtisi minilomalle kun seuraavan kerran on lomalle tarvetta.

torstai 10. marraskuuta 2016

Orvokki Hipponen esitäytyy

Rouva hippo esittäytyy. Ajatuksissa on ollu jo jonki aikaa tehä hippo kasvivärjätyistä langoista. Antero Hipponen miulla jo onki, joka on kasveilla värjätyistä langoista tehty. Ja pitihän Anterolle rouva tehä. Etin varastoista viime vuosina värjättyjä punertavia lankoja. Siitä se sitte lähti. Virkkailin paloja töissä luppoajalla, sillä välin kun oppillat teki omia juttuja.

 Ja vihdoin koitti aika kun Orvokki viimein taapersi kylällä.

 Matka oli pitkä ja maisemia katsellessa matka taittui mukavasti.

 Orvokilla on laji uskollisesti mahtavan muhkea peppu

Antero näki Orvokin ensi kertaa koti metsässään.

Ensin vähän tutkittiin ja mietittiin

Lopuksi saanko esitellä Antero ja Orvokki Hipponen

Orvokki 
 Happypotamus (maksullinen ohje)
Lanka: 100% villalankaa, eri kasveilla värjätty

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Pikkasia poppanoita

Kesällä kaivelin taas esiin miun pienet pöytä kangaspuu. Olin jo joskus aikasemmin alottanu tekemää pientä poppana liinaa ja nyt päätin sen sitte tehä loppuun. Kudetta ei ollu hirmusen paljoa, joten tiesin että liinastakaa ei mahottoman pitkä tulis.Värimaailma oli sini musta ja minkäälaista kudonta suunnitelmaa ei ollu.


Loppujen lopuksi siitähän tuli jist sopivan mittanen liina mun kukkapäydälle. Aku Ankattu lakka pinta vähä kärsii aina kun ruukkuja käänteli. Ja joka ruukun alle kun ei viittiny omaa liinaa laittaa tuo poppana tuli kun tilauksesta oikiaan paikkaan.


Halusin tehä olkkarin pöydälle kapeen poppanan. Vaikka loimea menikin vähän hukkaan. Sen tein samoilla väreillä kun leveämmänkin, mutta vaan vähän eritavalla. En tahtonu tehä raidallista vaan koko matkan kirjavaa. Tuota vähä mittailin että siitä tuli sopivan mittanen. Nyt liina on usein takareunassa ja kannettava etureunassa, jolloin liinaki näkyy kokonaan.


Mulla on tuossa ikkunan takana metsikköä ja yksi keväinen oravanpoikanen. Sen touhuja on ollu mukava seurailla ka voi sitä ihmetystä kun se tuollasen luun palan kanto oksalle ja sitä siellä järsi. Meinas välillä luu sekä orava lentää alas, mistä lie tuonki evään on ettiny.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Villan lumoissa -näyttely Lahdessa

Alkukuusta ajelin Lahteen näyttelyn avajasiin. Ja kyseessähän on siis huovutuksen mestarikussilaisten loppu näyttely Lahden pääkirjastolla. Siellä on esillä jokaiselta tekijältä jotakin. Ja jokaiselta viikonlopulta erilaisia töitä. Materiaaleina on käytetty niin suomenlampaan karstavillaa kun merinoa sekä neulahuopalevyjä.Vaikka näyttelytila on pieni sai kokoaja ryhmä tehtyä aivan mahtavaa jälkeä. Ja työt ovat hienosti esillä. Näyttely on avoinna 29.9 asti, joten jos poikkeat Lahdessa käyppä kurkkaamassa.







"Viherrys" -minun verhoni siellä roikkumassa





torstai 18. elokuuta 2016

Huovutetut verhot, huovutusmestari opinnot osa 3.1

Kevään mittaa olen valmistanu huovutettuja verhoja, jotka kuuluu osaksi huovutusmestari opintojani. Kirjottelinki aikasemmin jo ensimmäisen puoliskon valmistuksesta.

Verhot koostu useista eri palasista jotka sitte ompelin yhtee. Materiaaleina käytin karstavillaa, merinolevyä, merinotopsia ja silkkikuituja. 




 Köynnökset valmistui merinolevyistä, merinotopsista ja silkkikuiduista. 
Ensin vaan leikkausta ja neulausta.

Lopuks vielä vesihuovutus ja lehtien asettelu muotoonsa. 
Ja eikun kuivumaan. 

Sitte oli edessä vielä oikeen puoleinen ison palan valmistus. Asettelin kanrstavillaa ristikkäin ja samalla neulailin villat kiinni toisiinsa. Neulasin myös lehdet kiinni pohjaan ja pyörittelin reunoihin hapsut. Sen verran meni työn tekoo aikaa etten koululla ehtiny työtä vesihuovutta vaan se jäi koti hommiksi. 

Kevään mittaa vesihuovutin viimisen osan valmiiks ja sadepäivän rattona kokosin verhot. Ompelemalla kaikki palat kiinni toisiinsa ja kiinnittämällä ne puisee ripustus tankoon.

 Verhojen keskelle jäi ehkä hiukkasen suurempi rako kun alumperin olin ajatellu,
mutta jos senkin sulkee menee olohuone todella pimeäksi ja parveke jäisi pimentoon.
Kesä aikaan on kuitenkin ihan mukava nähä pavekkeen kukkaloistoa.
 
Käynnökset kiinnitin rönsyilemään toisen verhon puolikkaan pintaan. 

 

maanantai 1. elokuuta 2016

Auringon värinen kesäkassi

Viime syksynä miulta pyydettii josko tekisin samanlaisen kesäkassin kuin mikä miulla itellä oli mutta vaan keltasena. Ja sitähän saa mitä tilaa. Talven aikana neuloin kassin päällisen. Kesän tullen ompelin kasaa ja kokosin.



Kassiin laitoin mustan puuvilla vuoren johon ompalin sisätaskun. Siitä taskusta tuli ehkä vähän liian pieni varsinki jos ajattelee tän päivän kännyköitä. Itelläki uusi puhelin on sellanen jöllikkä, ettei meinaa ees farkun taskuu mahtua. Kassin saaja oli oikein tyytyväinen saamaansa kassiin. Nyt onki sitte taas vähä isompia neuletöitä työn alla.

Täällä valmistaudutaan jälleen huovutusmestari vikonloppuun. Hirmusesti taas täytyy pakata ja ettiä kaikenlaista pitkin kämppää. No onhan tässä vielä torstaille asti aikaa jolloin täytyy matkaan lähteä puolen päivän jälkee.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Lumikuningatar -hattu

Keväällä tekasin valkosen huopahatun ajatuksella lumikuningatar. Sitte se vähä jäi unholaan, kunnes tupsahti taas esii siivoillessa. Päätin tehä hatun valmiiks. Opelin helmen jos toisenki ja vielä hakkailin muutamii reikii. Sen jälkee alko ollakki aikalailla valmista.




Hattuu tuli aika paljo kaikenlaista härpätintä ja hörhöä. Mut toisaalta tuo väri kesti tosi hyvin kaiken tuon erilaisuuden ja jotenki nuo helmet vielä kruunas kaiken. 

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Raitaa raidan perää sukat

Olen taas ollu jämäkerien poistossa. Tällä kertaa vuorossa oli edelliskesinä kasveilla värjätyt Novitan nalle langat. Jotenki oli taas jääny sellasia erilaisia pieniäkin nöttösiä joita piti tuhota. Ja sukkiahan ei voi olla koskaan liikaa.

Oma perussukka
Lanka: Novitan Nalle kasveilla värjätty

Sukista tuli hiukkasen eriväriset mutta se ei haittaa mitää. Kaikkia keriä en jaksanu alkaa puolittamaa. Tälläset perus raitasukat oli kyllä ihan mukavaa vaihteluu. Nyt voi taas hyvin värjäillä uusia lankoja kun on vanhat käytetty pois alta.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kasvivärjätyt polvarit

Kevät talvella alottelin jo neulomaa kirjavia polvareita kasvivärjätyistä Novitan Nalle langoista. No se rojekti vähä venähti, mutta nyt on kuitenki valmista.


Kaikki langat on vuosien varrella värjätty kasveilla. Tosin enää en oo ihan varma et mitä mikin on mut se ei haittaa. Sukat tein kirjoneuleena. Tuleehan se talvi taas jossaa vaiheessa ja varpaat tarvii lämmikettä.


Kyllä oli taas hankalaa kuvailla omia jalkoja. Mutta kun löyty oikee paikka niin sehän suju oikeen kivuttomasti. Ja löysin siinä samalla hirmusen hyvän mustikkapaikan. Ja tietenki piti saada luontoa taustaksi, kun siitä niin kovasti tykkän. 

Pohkeen puolelle tein kavennuksen, tällä kertaa siitä tuli jopa ihan siisti. Joten lisää harjotusta vaan ni kyllä se siitä. Nyt alkaa jo tällänen helppo kirjoneule olemaa tasasta ja nätin näköstä. Nyt voi pikkuhiljaa siitrtyä haastavampiin juttuihin.

Tosin nyt tuli alotettua villatakin neulominen ja mustasta langasta tietenkin. Nyt täytyy vaan ahertaa kovasti kun on vielä tuota luonnon valoakin hyvin tarjolla.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Koralli kassin prototyyppi

Huovutusrintamalla on hiukkasen hiljasempaa. Kuitenki jotaa tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Kevään huovutusmestari kurssin jälkee tuli ajatus laukusta. Ja siitä sitte lähin eteepäin. 

Merinolevyä, helmiä ja silkkinenäliinoja. Niistä lähettii liikkelle. Lopuks vähä liimausta ja ompelua. 



Hiukkasen täytyy vielä mallia hioa. Reunojen saumat on liian paksut ja kun sisällä on vähä liikaa tavaraa poksahtaa laukku auki. Onneks oli ylimäärästä hihnan häntää, jolla sidoin klipsun nupit kiinni toisiinsa. Joten pientä hienosäätöä ja kokeiluja vielä.  

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Ensimmäise värjäilyt tälle kesälle

Varma kesän merkki on se kun värjäys kattilat alkaa puhumaa miulle. Ja niihän sitä sitte piti alkaa värjäilemää. Jotaa piti saaha ja kun tilauksesta töissä irroteltii keijunmekkoja toisistaa. Sekä pätkittii verenpisaroita. Joten minä siitä sitte samalla keräilin väripatoihin täytettä.

Ylhäällä keijunmekko, keskellä verenpisara ja alhaalla keijunmekon jälkiväri

Keijunmekosta osasin jo vihreetä odotella, mutta verenpisroista ei ollu mitää tietoa mitä niistä saisi. Kuva vähä huijaa värejä keltanen on luonnossa vähä enenmmän sinapinkeltanen ja vihreät tummempia. Lankana oli Lankavan 100% villalanka sekä uusi tuttavusu sukkalankojen maailmasta Alli.

Seuraavat väritkin tuli tänään keiteltyä, nyt vaan ootella et ne kuivuu.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Nuuskamuikkusen hattu

Keväällä sain pyynnön, josko tekisin huovuttamalla Nuuskamuikkusen hatun. Hiukkasen piti aluk googletella millanen se muikkusen hattu oikeestaa on, muumin kattelu vuosista on kuitenki vierähtäny jokunen tovi. Sitte tulikin seuraava kysymys oikean värinen vai kirjava. Lopulta päädyttii kirjavaa ja työ alko etenemää. Käytin ideassa pohjana noita aikasemmin tehtyjä hattuja. Tekniikkaa ja kutistumissuhteita. 

Ensin ommeltii aihio ja neulattii merinoa pintaa tuomaa kirjavuutta, lopulta oli sitte vuorossa vielä vesileikit ja kuivatus. 



Höyhenen virkaa tässä hatussa toimittaa lehti. Senkin asetteluu piti vähä ensin katella googlea. Olin ensin laittamassa koristetta vaaka tasoo mutta  pystyyhän se pitiki asetella. 

Käytetty pääasiassa merinovilloja

Hatusta tuli omaan mieleen ehkä hiukkasen liian korkea. Mutta saajasta se oli täydellinen. Tätä oli kyllä tosi kiva tehä ja täytyy kokeilla tehä muitaki tuollasia lierihattuja. Ei täs tiiä et millaseks hattu keisarinnaks vielä tulee ryhdyttyy. 

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.....

Keväisenä lauantaina kävin lainaamassa puupään. Pakkasin syksyllä tehdyt huopahatut ja laukun kassii, otin kameran kaulaa ja suuntasin metsää. No olin metässä, joka sijaitsi 10 metrin päässä rakennuksista mut se paikka vaan sattu olee ihan täydellinen miun tarpeisii. Ja seurauksena tuli paljon tuotekuvia miun syksyllä valmistuneista hatuista. Nyt tulee sitte vaan pelkkä kuva bläjäys ilman sen suurempia  ajatuksia.