perjantai 30. syyskuuta 2011

Huovutusvillaa metsästän

Tänää tuli sitte aamust käytyy sellain kahen tunnin kaupunki kierros, aiheesta huovutusvillan metsästys. Kaupunki karttana oli mukana Marianne, yksiksee olis voinu mennä vaik hiukka kauemminki kun en oo ihan varma ain joka kaupan sijainnista. Meil on koulul villakaapit mis on perusvilloi ja sit kaikkii muit huovutuksee liittyvii jutuskoi ihan mukavast paitti täl hetkel. Alku jaksosta kattelin kaappeja ja totesin et siel on ihan kivast tavaraa ja aikasemmil jaksoil sinne on sit viel tilattu kesken jakson täydennyst jos on silt näyttän. Paitsi tietenki täl hetkel ne ammottaa melkee tyhjyyttää.

Viime viikkol käytii viel eri huopatehtail ja Jämsän tehtaal oli halval villoi. Ostin siel kyl jotaa mitä mielee pälkähti et saattasin tarttee mut en sit kaikkii kuitenkaa. Ennen lähtöö viel meitin opettaja kysy ykkösten huovutusopettajalt, joka on nyt ollu vähä niiku ykkös huovutusopettaja et onko villakaapit millases kunnos ja vastaus oli et kaikkee on oikee reilust. Ja paskan marjat reissun jälkeisen päivän kun katottii kaappii ni ne oli puoliks täys ja nyt ei sit enää sitäkää vähää.

Miten voi olla nii vaikee Kuopion kokosest kaupungist löytää tumman sinist ja tummaa lilaa huovutusvillaa. Lopult kaik muut paikat kierrettyämme löytyhän se sininen Tiimarist ja lila Askartelu Kulmast. Netist ois kyl saanu tilattuu just nit värei mitä olisin tarvinu mut en tarvinu kyseisii villoi ku semmoset 15-20 grammaa ja netin minimi tilaus määrä oli puol kiloo joten jätin välistä.

Lopulta sitte palattii koululle ja työn parii ja tollain se sit täll hetkel on


Se on tosin vast alkutekijöis nyt olis villat aseteltu ja vähä neulattu kiinni et kestää paikallaa. Maanantain alkais sit vesihuovutus ja voi sitä saippuan määrää mikä tohon menee. Toi punasen ja sinisen yhtymäkohta näyttääpi aika viivalt. Pitää kattoo milt näytti livenä ja  pitääkö sille tehä jotaa ennen vesileikkei.


Toi on sellain postikortin kokonen ja se on vähä ton ison seinätekstiilin lähtökohta. 


Ja aurinkoa. Pitäähän siin vähä olla blingii seas ei se muuten auringolt näytä.

 


torstai 29. syyskuuta 2011

Sisustus vimmaa

Eilen tuli sitte taas vanhettua vuodella. Marianne ja Saarat kävi kyläilemässä ja tarjottavaks olin leiponu piirakan ja kääretorttua joka ei näyttän kääretortult. Mut makuhan siin on se pääasia. Ekaa kertaa tein suolasen piirakan ja sitä varten pitit vähä harrastaa netti surffaust et millasii reseptei löyty ja lopult sovelsin ja tein oman pään mukaa täytteen pohja oli sellain pakaste valmis piirakkapohja. Kieltämättä tuli tooosi hyvää ja kehujaki sain joten ei se voinu kauheen pahaa olla kun koko piirakka katos parempii suihin.

Valmispohjan nimee en nyt just muista, se oli kuitenki ruispohja (tekee hyvää linjoille) ja täytteeks laitoin paprikaa, kinkkusuikaleita, juustoraastetta, pari kananmunaa ja ruokakermaa. Puolisen tuntii uunis ja valmist oli. En ollu aikasemmin aatellu kuin yksinkertast suolasen piirakan teko oikeesti on. 

Mulle on iskeny viime päivin ihan älytön sisustus vimma, johtuu varmaan siitä kun vaihoin itelleni uuet verhot tänne 21 neliön opiskelija boksii. Ja synttäri kahvei varten laitoin tädilt saadun retro pöytäliinan pöydälle. Alotin tän vimman hillinnän sillä et virkkasin käsitöille korin et ne olis ees jossaa järjestykses. Materiaalina on eko-ontelokude ja väri on musta. Tietääkseni oon ottan kuvan siitä korista mut nyt en löydä sitä mistää ja vähä näyttäs silt et nyt on hukas muutama muuki kuva. No pitää ne seuraavan kerran ottaa Summast porukoitten koneelta tikulle. 

Ja sit viel ku teen koulutyönä n. A2 kokosta seinätekstiilii huovuttamalla ni ei helpota yhtää tätä sisustus vimmaa kun en oikee taida sitä saada minnee tänne mun kämpän seinälle kun kivi seinät ja ei saa laittaa koukkui seinille ettei rappaukset tipu ja tietenkää tänne ei oo asennettu taululistaa, aaah! 


Tolle pienemmälle "kokeilulle" kyl oon jo paikan keksiny ja ripustan sen sit sinne kunhan tää jakso on ohi muutaman viikon päästä. Oon nimenny tän työn Helmeriks, ja sillä on oma tarinansa. Mie olin kesällä Usvaniityn ponien näyttely hoitajana ja niil on sellain vuotias ori poika kun Usvaniityn Helmeri ja ensimmäiseks kun mie sain sen käsiini ni se pomppas pystyy ja esitti kovaa poikaa ja siitä se ajatus sitte lähti.