torstai 26. helmikuuta 2015

Serahviina the dragon

Täällä torpassa on viime aikoina heiluteltu huovutusneulaa hyvin ahekrasti. Ja uusia tuotuksiakin on saatu tehtyä sekä uusia ajatuksia jälleen kerran lisää pyörimään miun pienee päähäni. Aikasemmin en oikee oo innostunu neulahuovutuksesta, toki sitäkin on nuitten isompien seinätekstiilien kokoamisee tarvi. Mutta se sen jälki on ehkä ollu se mikä siinä eniten kiikastaa. Nyt päätin sitte tarttua härkää sarvista ja kokeilla neulailua ilman, että vesihuovutan tuotosta neulailun jälkee. Ja miullehan aukeski ihan uusi maailma. Täällä kun ei aikasemminkaa oo paljo pienistä piperryksistä välitetty ei alotettu nytkää mitää pientä ja yksinkertasta.


Kaikki alko rautalangasta. Jolla loin rungon koko elukalle. Hiukkasen oli mittasuhteet hukassa ja hännästä meinas tulla liian lyhyt. Ja olihan se hiukkasen hankala tehä "eläintä" jota et oo ikinä nähny ja jonka jokainen kehittelee omassa päässään jonkinlaiseks. 


Rautalankojen päälle pyörittelin villa suikaleista jotka leikkelin epäonistuneista pesukonehuovutuksista, vanuttuneista pipoista ym. Niitä sitte laittelin hiukkasen villalangalla kiinni, jotta ne pysy paikallaa.


Lopuksi vaan neulasin, neulasin ja neulasin. Karstavilla on samaa mitä käytin saunahatun pohjana eli virolasita Aade löngin tehtaan villaa. Välillä piti googletella ja katella että miltä pää mahtaa näyttää ja minkälaiset varpaat on. Jalkojen lihaksistoa tehessä käytin apuna hevosen anatomiaa ja sitä miten sen lihakset menee ja miten jalat asettuu. Lopuksi vielä vesihuovutin valmista neulehuopalevyä, vain vähän huovuttelin ei loppuu asti. Ja niistä laikkelin siivet. 


Aikaa meni viikko neulailin kun kerkesin ja näin synty Serahviina the dragon. Korkeutta tuli maasta siivenkärkeen 32 cm ja hänen asuin paikkana on tällä hetkellä kirjahyllyn päällinen. Sieltä on hyvä katella mitä tapahtuu ja mitä seiltä villa kasasta seuraavaksi valmistuu kun neula on taas vallan kovasti viuhunu. 





3 kommenttia:

Kiitos kun kävit ja jätit puumerkkisi!