Eilen tuli sitte taas vanhettua vuodella. Marianne ja Saarat kävi kyläilemässä ja tarjottavaks olin leiponu piirakan ja kääretorttua joka ei näyttän kääretortult. Mut makuhan siin on se pääasia. Ekaa kertaa tein suolasen piirakan ja sitä varten pitit vähä harrastaa netti surffaust et millasii reseptei löyty ja lopult sovelsin ja tein oman pään mukaa täytteen pohja oli sellain pakaste valmis piirakkapohja. Kieltämättä tuli tooosi hyvää ja kehujaki sain joten ei se voinu kauheen pahaa olla kun koko piirakka katos parempii suihin.
Valmispohjan nimee en nyt just muista, se oli kuitenki ruispohja (tekee hyvää linjoille) ja täytteeks laitoin paprikaa, kinkkusuikaleita, juustoraastetta, pari kananmunaa ja ruokakermaa. Puolisen tuntii uunis ja valmist oli. En ollu aikasemmin aatellu kuin yksinkertast suolasen piirakan teko oikeesti on.
Mulle on iskeny viime päivin ihan älytön sisustus vimma, johtuu varmaan siitä kun vaihoin itelleni uuet verhot tänne 21 neliön opiskelija boksii. Ja synttäri kahvei varten laitoin tädilt saadun retro pöytäliinan pöydälle. Alotin tän vimman hillinnän sillä et virkkasin käsitöille korin et ne olis ees jossaa järjestykses. Materiaalina on eko-ontelokude ja väri on musta. Tietääkseni oon ottan kuvan siitä korista mut nyt en löydä sitä mistää ja vähä näyttäs silt et nyt on hukas muutama muuki kuva. No pitää ne seuraavan kerran ottaa Summast porukoitten koneelta tikulle.
Ja sit viel ku teen koulutyönä n. A2 kokosta seinätekstiilii huovuttamalla ni ei helpota yhtää tätä sisustus vimmaa kun en oikee taida sitä saada minnee tänne mun kämpän seinälle kun kivi seinät ja ei saa laittaa koukkui seinille ettei rappaukset tipu ja tietenkää tänne ei oo asennettu taululistaa, aaah!
Tolle pienemmälle "kokeilulle" kyl oon jo paikan keksiny ja ripustan sen sit sinne kunhan tää jakso on ohi muutaman viikon päästä. Oon nimenny tän työn Helmeriks, ja sillä on oma tarinansa. Mie olin kesällä Usvaniityn ponien näyttely hoitajana ja niil on sellain vuotias ori poika kun Usvaniityn Helmeri ja ensimmäiseks kun mie sain sen käsiini ni se pomppas pystyy ja esitti kovaa poikaa ja siitä se ajatus sitte lähti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja jätit puumerkkisi!