Kesällä on melkein joka viikonloppu ollu jotaki värilientä porisemassa. Langat vaihtanu väriä ja osa jo muuttanu muotoakin. Serkkunikin tais saada kasvivärjäyskärpäseltä pureman kun hääki on useemman kerran löytäny ittensä patojen ääreltä. Lankoina on ollu Novitan Nalle ja 7 veikka sekä erilaisia 100 % villalankoja. Värjäilimpä myös Pirtinkehräämön sukkalankaa. Pohja langat on ollu pääasiassa luonnonvalkoisia ja valkastuja valkoisia.
Vasemmalta: lupiini, kokenilli, jäkälä (harmahtava), koivua erilaisille pohjille.
Kokeilin myös värjäillä kirjavia lankoja. Sitähän ei kukaa tiiä millasia raitoja tai plänttejä sain aikaseks.
Seiskaveikkoja hempeän kirjavaisina
Syksyn väriloistoa. Vasemmalta: kanervaa ja tattisoppaa (keltaisia), verihelttaseitikit (punasia), keijunmekko (vihertävät) käpyjä ja hierakkaa (erilaisa ruskeita)
Siinä vielä lähemmin verihelttaseitikeillä värjätyt erilaisia lankoja sekä ensimmäinen keitto ja jälkiväri. Mukava miten ne antaa nii paljo eri sävysiä lankoja kun jaksaa leikkiä.
Ja lopulta niitä on pärekorillinen. Ja siitä tietysti puuttuu äiteen ja serkun langat.
Omat lankavarastot kasvoi 2,6 kilon verran kasvivärjättyjen lankojen osalta. Osa niistä on jo päässy valmiiks töiks mutta niistä en uskalla vielä kertoa kun on menossa pukinkonttii (alottaa ajoissa ei lopussa tuu kiirettä, vai miten se meni) Nyt on kaikki valkoset jämäsetkin muuttanu väriä. Nyt on sitte talven aikana hyvä taas kierrellä tajousten perässä ostelemassa valkoisia lankoja ja tietenki ostaa jälleen joltakin kehräämöltä kotimaisia villalankoja. Ja nyt kun tuo kameran piuhakin taas löyty ja sain kuvia koneelle alkaa tää syyshiljasuus täälläki blogissa väistymää.
