Huhtikuun Sny paketti

Pitkää ja hartaast oottelin pakettia jo heti alkukuusta tulevaks kun sain e-kortin mukana tipusen ohjeen, joka pakettii kuulu. Mutta eipä paketia vaan kuulunu. Pikku hiljaa alko jo pääsiäinen lähenemää ja jotenki jäi paketin odotus unholaa. Viime viikolla kolahti sitte postiluukusta paketti kortti, no tietenki postinsivukonttori oli siltä päivältä jo kiinni. Enkä sitte perjantainakaa kerinny postii kun töissä hiukkasen päivä venähti.

Tänään kerkesin töistä kotio ihmisten aikoihi ja poikkesin postikonttorin kautta. Jotenkaa en pakettia aukastessa ollu ihan nii innossaa kun edellisen paketin kans. Asiaa vaikutti varmaan eniten se kun kyseessä oli pääsiäispaketti ja sai sen vasta näi kaukana pääsiäispyhistä ja ehti siivota jo kaikki tipusetki pois sekä oottelen vappua intopinkeenä.  

Paketti sisälti: 

3 kerää novitan woolia

Kisu servettejä

2 erikokosta virkkakoukkua

Novitan hahtuva kiekon

Teetä

Höyheniä

Raisuohon siemeniä

Huopatyön

Lanka oli mukavaa peruslankaa joka meni muitten lajitovereittensa seuraa oottelemaa mitä niistä syntyy. Teetä tein justiisa ja maistelen kun on miulle ihan uusi tuttavuus.

Sitte vielä pikku vinkki Snylleni ja kaikille muillekki paketteja lähettäville,  kannattaa kattoa tuotteiden parastaennen päivämäärät ennenkun laittaa ne pakettii. 

Miulla on sellanen 7 päivää aikaa juua tuo tee pois ennenkun menee vanhaks ja entuudestaa tiiän et musta lehtitee alkaa menemää pikku hiljaa kitkeräks kun parasta ennen päivä on ylitetty. Toinen yllätys momentti nähää sitte ens vuoden pääsiäisenä et itääkö tuo ruoho kuinka hyvin sen parasta ennen päiväys on menny jo 2,5 vuotta sitte. Toisten siementen itämisee päiväyksen ylitys vaikuttaa ja toisten ei, sen näkkee sitte.  

Agilityä

Wille ponin kanssa treenattii taas pitkästä aikaa agilityesteitä. Maanantaina ensin rakentelin muutaman esteen kun edelliset joita joskus pari vuotta sitte ollaa käytetty on lahonnu käyttökelvottomiks.

Ensin pujoteltii kartioita

Kiikkulauta ei ollu hirveen isoa kiikkua mut ei sitä ekal kerral tarvihe paljoo ollakkaa

Välil oli evästauko

Uutena juttuna oli hulavanteen läpimeno, etujalkojen kans piti hiukkasen auttaa muuten ei ongelmia

Vanha tuttu jakkara tai palli niiku mie sitä nimitän. Ja siihen jalat nous ihan itteksee ja toine oli nii ylpee 

Lopuks oli viel vähä partakarvojen leikkaust 

Tuo poninen menis porkkanan peräs vaikka puuhun jos se vaan olis mitenkää mahollist. Tosin nyt ei oikee jaksan keskitty tekemisee kun piti säheltää pujottelu läpi et sai porkkanan palasen. Mut huomasin sillon alkuaikoin et tuo oppii paremmin kun saa ekal kerral paljo namii ja sitte niitä vähennellää ja sitte saa vaan lopuks kun on suorittanu radan läpi nätisti. 

Pieniä neulomuksia

Halusin tehä koreja mut hiukkasen erilaisii kun aikasemmin. Oon tehny useempii korei virkkaamalla trikoost ja nyt ne alko jotenki tökkimää. Ja kun tilauksest Suuria silmukoita -kirja tarjos vastauksen miun tarpeesee. 

Lankana on paksu viron villa 121 g ja puikot 5

Lankana on kolme kasvivärjättyä lankaa  68 g (keltanen on koivulla, vaalea tuomenmarjalla ja vihreä samettijalalla värjätty) ja puikot 4. 

Ohje on siis otettu Hanna Charlotte Erhornin, Suuria Silmukoita -neulo ja virkkaa muhkeilla langoilla kirjasta. Tykästyin tuohon mallii ja sen helppoutee. Aivan mahtava "jätä aivot narikkaa" neule jota voi hyvin tehä telkkaria katellessa. Nyt täytyyki tutkia tuota miun lankavarastoa läpi josko sieltä löytys sinertäviä lankoja sen verran että saisin tehtyä käsityökorin, jonka vois sijottaa tuoho sohvalle. Jos pysyis vaikka mukavammin nuo langat järjestyksessä vuoroaa ootellessa. Eikä ne olis levällää pitkin sohvaa, niikun ne täl hetkel on.  

Pauli kävi ulkoilemassa

Tehtävien listalla on ollu pitkää jo useammassa blogissa vilahtanu happypotamus. Kun joskus tuollasee ensimmäisee törmäsin ni siittä lähtien on se miuelssä kummitellu. Ja nyt voin ylpeänä esitellä Paulin.

Malli: Happypotamus 

Lanka: Pirkanmaan kotityö oy:n paksu Pirkka 100% villa

Koukku: 2,5

Sisuksena vanha tyyny

Paino: reilu kilo, josta langan osuus 323 g. 

Pauli the hippopatamus pääs ulkoilemaa Poitsilan metikköö ja ottamaa aurinkoo. Oli siinä talonmiehellä hiukkasen naurussa pitelemistä kun pihalla taapersin Pauli kainalossa kohti pururataa. Pitkälle ei tarvinu mennä kun jo löyty sopivan aurinkoinen kivi, jonne Pauli pääsi lekottelemaa. 

Tuo oli niin mukava tehä että toinen ystävä on jo tulollaa. Nyt jos onnistus kokoaminen jo ekalla kerralla, Paulin teossa kävi pieni lukihärö ja hiukkasen joutu purkamaa. Mie kiinnitin nuo palat ompelemalla, kun ei oikee saanu virkkauksella aikaseks sellast omaa silmää mielyttävää jälkee. 

Tänään lenkillä käydes näin kevään ensimmäisen leskenlehen ja taas kerran harmittelin kun ei ole kameraa mukana. Joten nyt siihen tulee muutos. Tuo miun jo seittemän vuotta palvellu pokkari kun alkaa olla jo kuvalaadullisest hiukan jälkee jääny ja puhelinki kiukuttelee. Päätin että nyt siirtyy tämä neiti tälle vuostuhannelle ja ostaa kosketusnäytöllisen puhelimen. On sitte se kameraki koko ajan mukana. Nyt on vaan eessä se kaikist hankalin päätös, että minkäslaisen sitä sitte hommais. Pitää vissii pyytää vähä pikkuveljelt apua. 

Huovutetut lapaset

Jonki aikaa on ollu taas mielessä tehä huovutetut lapaset. Varastoista löysinki paksuhkoa harmaata esihuopalevyä. Tuolla huopalevyllä on kyllä yhtä monta nimeä kun on käyttäjäänsä. Se on koneellisesti neulattua levyä joka ei kestä käyttöä sellaisenaan vaan se pitää vielä vesihuovuttaa. Kaavan koon määrittely oli hiukkasen hankalaa kun nuo levyt huopuu ja kutistuu hiukkasen eritavalla, riippuu sen paksuudesta. Leikkasin ensin kappaleet missä taite on pikkurillin puolella, ei tullu sitte ihan nii paljoa "ommeltavaa" saumaa. Kun kappaleet oli leikattu neulasin merinovillasta kuvit kiinni lapasii ja muistin jopa tehä ne peilikuviks toisistaa. Joskus on jollekki tullu kaks saman käden lapasta. Sitte oli vuorossa sauman ompelu tosin en sitä varsinaisest ommellu vaan neulasin sauman kiinni huovutusneulalla. Käänsin työn ja alotin vesihuivutuksen.

Lopuks vielä muokkasin lapaset lapasen näkösisks venyttelemällä ja niistä tuli aika sopivan kokoset. Sitte vielä höyrytys ja kuivatus. Nyt vaan sitte ootellaa seuraavaa talvea. 

Näitä täyty kyllä tehä vielä lisää ja erivärisiä. Oli kyl nopeet ja mukavat tehä ainoastaa vesihuivutksen alussa joutu olemaa tarkkana ettei märkää työtä päästäny liikaa venymää. Muuten olis tullu reikiä. Ja täytyy kokeilla myös huovuttaa tuollanen karstavillasta jos siittä vaikka sais aikaseks patakintaan, kun tekee vähä paksummat. 

SNY paketin ennakkoa

Aamusella oli s-postissa viestiä e-kortista, jonka sny miulle oli lähettäny.

Tuommonen pupu kortti odotteli linkin takana. Viestissä oli sitten ohjeet mistä löytäisin pakettii kuuluvan kanasen ohjeen. 

Ja tuommoinen palleroinen sieltä sitten ilmesty. Nyt vaan jännityksellä jään oottelemaa mitä muuta paketti sisältää.