keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Pikkasia poppanoita

Kesällä kaivelin taas esiin miun pienet pöytä kangaspuu. Olin jo joskus aikasemmin alottanu tekemää pientä poppana liinaa ja nyt päätin sen sitte tehä loppuun. Kudetta ei ollu hirmusen paljoa, joten tiesin että liinastakaa ei mahottoman pitkä tulis.Värimaailma oli sini musta ja minkäälaista kudonta suunnitelmaa ei ollu.


Loppujen lopuksi siitähän tuli jist sopivan mittanen liina mun kukkapäydälle. Aku Ankattu lakka pinta vähä kärsii aina kun ruukkuja käänteli. Ja joka ruukun alle kun ei viittiny omaa liinaa laittaa tuo poppana tuli kun tilauksesta oikiaan paikkaan.


Halusin tehä olkkarin pöydälle kapeen poppanan. Vaikka loimea menikin vähän hukkaan. Sen tein samoilla väreillä kun leveämmänkin, mutta vaan vähän eritavalla. En tahtonu tehä raidallista vaan koko matkan kirjavaa. Tuota vähä mittailin että siitä tuli sopivan mittanen. Nyt liina on usein takareunassa ja kannettava etureunassa, jolloin liinaki näkyy kokonaan.


Mulla on tuossa ikkunan takana metsikköä ja yksi keväinen oravanpoikanen. Sen touhuja on ollu mukava seurailla ka voi sitä ihmetystä kun se tuollasen luun palan kanto oksalle ja sitä siellä järsi. Meinas välillä luu sekä orava lentää alas, mistä lie tuonki evään on ettiny.