Tilkku päivässä tai ainaki ajatuksissa

Facebookin syövereissä törmäsin ryhmään tilkku päivässä, peitto vuodessa. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Jonki aikaa oon jo miettiny, että mitä tekisin jo kouluaikana kasvivärjätyistä langoista. Niitä kun on aika paljon mut värjätyt erät on pieniä. Yhtä väriä saatto olla vaikka 11g ja toista sitte taas 43 g. Joitaki oli sitte enemmän mut ne oli sitte taas eripaksusii. Nyt sitte kattelin kaikki saman paksuset 100 % villalangat yhtee koppaa ja muut sitte jäi vielä oottelemaa seuraavaa ideaa.

Elokuun alussa alotin tilkkupeitto urakan ja jokunen tilkku on jo valmis. Ihan joka päivä ei oo tilkkua syntyny tosin sitte taas joku ilta niitä putkahtelee useampiakin.

Nyt valmiina on kymmenkunta tilkkua. Kuva hiukan huijaa värejä vihertävä on hiukan tummempi ja värjätty saniaisella. Punertava on hiukan rusehtavampi ja värjätty kaarnalla. Keltanen on sipulia ja tumma vihreä samettijalkaa (sieni). Vielä en tiiä millä teen reunat ja miten nuo tulen yhistämää mut tuollasii sitä nyt on tullu välitöinä tehtyä. Kun on muutama isompi ja hitaampi työ kesken ni välillä on mukava tehä jotaki pientä välii mikä valmistuu nopiasti. En ees tiiä viel kuinka ison peiton noista teen mutta lisää lankaa on värjäilty myös tänä kesänä, joten materiaalit ei ihan heti lopu. 

Ponin kanssa maailmalla

Lauantaina matkattii Willen (ykköshoitoponini) kanssa Metsäkylään jossa oli hevosten Show näyttely. Edellisiltana oli pesupäivä ja kamojen pakkailua. Lauantaina heräilin kukonlaulun aikaa jotta olisin jo seittemän paikkeilla tallilla. Ensin oli tallin siivous ja sen jälkeen ponin harjailu ja tukan selvitys. Sitte pääsi poni vielä karsinaa syömää aamupalaa ja myö lähettii kopin haku retkelle.

Sitte oliki ponin laitto koppii joka ei ollukaa taas ihan nii helppoa, herrakun on sitä mieltä että hän ei halua sinne mennä. No varttia myöhemmin sinne kuitenki hän sitte käveli. Pitää vaan kokeilla et onko pakko.

10.00 Alkoi meijän luokka joka oli tarkotettu pienille ponille  ja osallistujia oli meijän lisäks kolme. Saatii esitettyy hyvä reipas ravi ja käyntiki oli suht reipas. Seisoa olisi tietysti voinu hiukan ryhdikkäämmin. Mut myö ollaa vaan tuollasissa harjotus mielessä mukana ja kattomassa maailman menoa. Sijotus oli 3./4 ja pisteet 85/120. Ilmeisesti kirjallistakin arviointia tulee jossakin vaiheessa jälkijunassa kun minulle ei arviointi papereita sieltä mukaan annettu vaikka niin olisi pitänyt olla.

Käyntiä

                                      

Ravia

Rakenteen tarkastelua paikallaa seisten

Kun suoritus oli ohi ehti katella muitakii

Puoliltapäivin osallistuttii hupi agilityy. Siinä oli kaks luokkaa varsinaiset osallistujat sekä pukuluokka jossa oli osallistujina paikallisia kylän "miehiä". Tää on kyl sellain laji mistä myö tykätää ja se ei oo ihan nii vakavaa. Esteitä oli pujottelu, silta; jonka yli piti kävellä sillai että kaikki ponin jalat osu siihen, sammakkolampi; sininen pressu jossa piti seisoa hetki paikallaa, kaari; iso kaariportti josta piti mennä läpi, este, peruutus, pallonsiirto; jossa jumppapallo piti nostaa toiselta korokkeelta toisen päälle, rengas; johon piti saaha kaks ponin jalkaa yhtaikaa ja seisoa hetki, onginta; jossa kepissä oli naru jonka päässä oli porkkana joka piti jommankumman syyä ilman et siihen koski käsillä meillä poni sai porkkanan ja sitte nopeesti maalii. Meillä oli tuo peruutus hiukan hankalampi kaikki muut kyllä onnistu hyvin. 

Peruutusta

Pujottelu

Oman vuoron oottelua

Sijotusta en osaa sanoa kun ei julkastu kun voittaja. Mikä hiukan harmituttaa, tietenki olisi kiva tietää menikö kaikki tehtävät puhtaasti läpi ja mikä oli aika verrattuna voittajaan. 

Mukana oli myös hiukkasen isompi osallistuja Leo poika oliskohan noi 180 cm korkia ja painoa on vaatimattoman "tonnin" verran

Päivän päätteeks oli vielä muutama kuvan otto ponista joka ei siittä tykkää. Hyvä kun suostuu sekunnin olemaa paikallaa. 

Vihree on agility ruusuke ja pinkki näyttelyluokan ruusuke

Sitte vielä agilityn pukuluokkaa osallistujat:

John Wayne ja lännenratsu

Julgubbe ja lahjankantaja poro

Muumipappa ja niiskuneiti

Helinä Keiju ja pinkie pie

Risto Reipas ja Ihaa (repussa mukana myös nasu, puh ja kani)

Vladimir ja tankki, tää pari voitti tän luokan 

kuvailua 3

Heinäkuun lopulla olin kattelmassa koirien agility kilpailuja, kun ensin mökiltä kotio kerittii. Kilpailpailu vuoros oli isot koirat, pienemmät oli jo ollu aamupäivällä. Oli kyl mukava katella ja kuvailla hauvoja. Tuo ei vaa yhtää helpottanu miun hauvakuumetta. Mut tuohon lajii pitää kyl sit tutustuu kunhan joskus tulevaisuudes saan sen hauvelin hankittua. 

Mosaiikkikurssilla

Kesällä ehin käymää myös kursseilemassa ja aiheena oli mosaiikki. Kurssilla sai tehä perjaattessa ihan mitä vaan. Suurin osa päällysti kukkaruukkuja myös yksi keilapallo sai uuden elämän mosaiikilla päällystettynä.

Mie päällystin isomman kukkaruukun. Aikasemmin oon tehny muutamii peinenmpii ruukkuja mut nyt oli sit isommalle tarvetta.

Ruukussa on käytetty eri värisii laattoja. Lisäks on käytetty erilaisii koriste lasikiviä. Ruukku on saumattu samalla ruskeella millä kaikki muutki aikasemmat ruukut.   

Aurinkovärjäys purkkien pesupäivä

Aikasempien aurinkovärjäys kokeilijen innottamana päätin viikko sitte laitella hiukkasen lisää kokeiluja. Parvekkeen kasvivalikoimast löytyy monenmoista ja eriväristä yksilöä.  

Vasemmalla on Ibomea eli koristepataatti ja oikeella on keijunmekko. Keijunmekko päätyy kesän päätteeksi väri pataa ja pitihän se kokeilla mitä tummastaibomeasta tulee vai tuleeko mitää. 

Otin muutaman ibomena lehen ja pilkoin purkin pohjalle, väliin langat ja päälle vielä lehtiä. Keijunmekosta käytin vaan noita kukkien keskustojen viininpunasia osia kun ne putoilee kukittuaa alas. Sieltä sitte niitä parvekkeen lattialta keräilin ja laitoin purkkii ottelemaa. Kumpaaki purkkii laitoin vielä kiehuvaa vettä päälle ja sitte kansi kiinni ja ootteelemaa. Kuva on otettu kahen päivän oloilun jälkee ja langat näyttää herkullisen värisiltä. Keijunmekkopurkista pilkistää mukavan lilansininen lanka. 

Tänään sitte huuhtelin langat ja laitoin varjoo kuivumaa. Vasemmal on ibomea purkin sisältö. Vaaleanvioletti lanka on Novitan Nalle lanka ja vaaleampi on 100 % villalanka. Nallessa väri on ihanan värinen villalankaan se ei ainakaa tällä menetelmällä tarttunu. Tosin aijon vielä kokeilla ibomealla värjäämistä keittämällä kunhan tulee enemmän syksy. Nättiä vihreetä tuli Keijunmekon kukan keskilosoista. vasemmanpuoleinen on 100% villa ja oikeenpuoleinen on Novitan Nalle ja kaikissa oli alunapuretus. Toisaalta hiukka harmittaa kun keijunmekko lanka ei jääny sellaseks kun se tuolla purkkikuvassa on mutta mikäpä sen mukavempi kun vihree lanka miulle joka siittä väristä pitää. 

Purkkien sisältö näki päivän valon

Vihdoin oli aika pestä purkkien sisältö, josta jo aikasemmin kerroin. Purkit oli hautumassa kaheksan päivää pihan aurinkoisimmassa paikassa. 

Punasipulilla värjätyt vasemmalla. Lankoina oli 100% villa (valk.), Novitan Nalle (valk.) ja 7 veikka (harm.). Novitan lankoista tuli tosi ihanan kirjavat ja väri on tosi tumma. Lankoja oli 5-10 g per lanka, joten ei lankaa montaa metriä värjääntyny mutta tää oliki vasta kokeilu. Oranssit on värjätty sipulinkuorilla vasemmalla on 100% villa (valk.), Novitan 7 veikka (harmaa) ja Novitan Nalle (harm.). Näitäkin lankoja on 5-10 g per lanka. Langat oli etukäätee puretettu alunalla. 

Langat oli tosi helppo huuhella toisen huuhtemuveden jälkee niistä ei enää irronnu väriä. Ja näitten innottamana on isommissa lasipurkeissa sipulin sekä puna että keltasipulin kuoria ja lankaa värjääntymässä. Jännityksellä ootellaa. Nyt on kolmas päivä, joten vielä pitää jokunen päivä ootella. Sitä ennen valmistuu muutama kokeilu purkki, joista kerron viikonloppuna enenmmän kun niitten aika on täysi. 

Värikattilan porinaa osa 2

Heinäkuun puolivälissä kävin viikonloppuna mökkeilemässä saaressa. Siellä sitte puita halkoes tuli hirmunen ahaa elämys kun irrottelin haloist kuivia kaarnoja. No mitäpä muuta sitä voi sen jälkee tehä kun pakata kassillisen kuusen kaarnoja mukaa ja heti maihin päästyy pilkkoo ne kattilaa ja laitella vettä päälle, tarkotuksena oli tietenki saah aikaseks värikattilan porinaa. Kaarnat oli jo tosi kauan aikaa sitte kaadetuista puista, joten pihka vaaraa ei kyllä ollu. Kaarnapalat uiskenteli vedessä jokusen päivän ja sen jälkee keittelin vielä lientä pari tuntia. Olin aikasemmin purettanu langat alunalla. Keittelin lankoja siivilöidys väriliemes tunnin ja jätin ne yön yli vielä liemee jäähtymää.

Seuraavan päivän sitte kauppareissul huomasin kultapiiskujen kukkivan tien penkal ja ei muuta kun taas kattilan porina soi korvissa. Olin jostaki lukenu että piiskun varsista voi saada vihreetä ja eikun kokeilemaa. Keräilin kukkia pyörätien penkalta ja silppusin varret kattilaa. Niitä tuli noin 8 litraa. Keittelin ensin kasveja tunnin ja sen jälkee siivilöin liemen ja laitoin aluna puretetut langat kattilaan tunniks värjääntymää. Kun aika oli täys otin langat pois liemest, lisäsin rautaa ja laitoin langat takasin. Ja kas kummaa 15 minuutin päästä kun langat kattilasta nostelin nousi sieltä tummaa vihreetä. 

Ruskeet värjätty kuusen kaarnalla:

vas. 100% villa, Novitan Nalle, 100 % villa.

Vihriät värjätty kultapiiskun varsilla + rauta:

vas. Novitan 7 veikka, Novitan Nalle, 100 % villa.