maanantai 8. helmikuuta 2016

Tätille huopahattu, joka ei ole tylsä

Mie tein joskus syksyllä miun tätille huopahatun, jonka tein ilman korvaläppiä. Kokeilin ekaa kertaa ilman läppiä tehtyä hattua ja siittä tuli aavistuksen liian matala. Korvat jäi osittain paljaaks. Ja nyt tässä kirjoitellessa tajusin etten ole ees sitä tänne laitellu saatikka muistanu kuvaakaa räppästä. No joskus käy sillai.

Ja tammikuussa kun kovat pakkaset yllätti, piti tätini ettiä korvia lämmittävämpi hattu päähän. Joka samalla oli enemmän "normi" hattu alko kylillä tutut sanomaa sitä tylsäks. Olivat tottunnu oranssii hattuu turkooseilla koristeilla joka oli "kivapipo". Lupasin sitte tehä vähemmän tylsän hatun ja sitähän saa mitä tilaa.  


Hattu valmistu kaksisarvisena ja korvaläpillä. Toisee sarvee laitoin kukkia ja toisee härpättimiä. Ja väreinä oli kaikki sateenkaaren värit, kun sattu sen väristä merinolevyä olemaa kotona. 

Merinovillasta tehty huopahattu kokoa 56. 

Etee laitoin vielä palan silkkiä, tietää sitte kumminpäin hattu kuluu päähä. Tätä tehessä opetin samalla Kissanviiksen muitaki huovuttaja naisia tekemää hattuja. Tosin niistä en tajunnu kuvia ottaa, mutta monen monta erilaista ja hassun hauskaa hattua saatii porukalla aikaseks. 

Kun hattu oli valmis piti sitte muotoilla se puupaanpäällä kun itellä oli vähä liian isopää. Ja ennenkun kotiopäin lähin rimpauttelin hatun saajalle onko hyö kotosalla. Sain sitte heti testattua onko hattu mallilta ja koolta sopiva. Ja sehän istu kun valettu saajansa päähän ja mikä parasta oli siellä sauna lämpenemässä. Ohjeistin tätin saunomaa hattupäässä ni näin se saatii kuivaksiki mukavasti. Nyt vaan ootellaa josko se talvi tulis takasin että uusi vähemmän tylsä hattu pääsisi käyttöö. 

1 kommentti:

Kiitos kun kävit ja jätit puumerkkisi!