Saippuakurssin satoa

Töitten puolesta olin mukana saippuakurssilla. Kurssilla käytettii Lahtisen vahavalimon valmista saippuamassaa. Joka sulatettii värjättii ja laitettii muotteihin kovettumaa. Muotteina käytettii erilaisia silikonimuotteja.

Mie innostuin heti kun näin ötökkämuotit et tuollasii tahon tehä. Ja niitähän sitte tein. Kirjavia ja yks värisiä. Tuoksuja en laitellu kaikkii muutamaam vaan. Pitihän sitä sitte tietty kokeilla muitaki muotoja. Tuossa keltasessa mikä kuvasta vähä pilkistää ni siihen laitoin hunajaa sekaa. 

Raitakokeiluja sudenkorennon muodossa

Keittiösaippuaa, seassa on kahvinporoja sekä ruisrouhetta

Vihreä paarma, johon laitoin pari pisaraa kirsikkatuoksua. 

Nyt miulla on saippuoita ainaki vuoden tarpeisii. Onhan tuollanen aika hauska lahjakin. Ja mukavaa vaihtelua aina sellasen vaalean palasaippuan tilalle, tuo mukavast väriä kylppärii.   

Tätille huopahattu, joka ei ole tylsä

Mie tein joskus syksyllä miun tätille huopahatun, jonka tein ilman korvaläppiä. Kokeilin ekaa kertaa ilman läppiä tehtyä hattua ja siittä tuli aavistuksen liian matala. Korvat jäi osittain paljaaks. Ja nyt tässä kirjoitellessa tajusin etten ole ees sitä tänne laitellu saatikka muistanu kuvaakaa räppästä. No joskus käy sillai.

Ja tammikuussa kun kovat pakkaset yllätti, piti tätini ettiä korvia lämmittävämpi hattu päähän. Joka samalla oli enemmän "normi" hattu alko kylillä tutut sanomaa sitä tylsäks. Olivat tottunnu oranssii hattuu turkooseilla koristeilla joka oli "kivapipo". Lupasin sitte tehä vähemmän tylsän hatun ja sitähän saa mitä tilaa.  

Hattu valmistu kaksisarvisena ja korvaläpillä. Toisee sarvee laitoin kukkia ja toisee härpättimiä. Ja väreinä oli kaikki sateenkaaren värit, kun sattu sen väristä merinolevyä olemaa kotona. 

Merinovillasta tehty huopahattu kokoa 56. 

Etee laitoin vielä palan silkkiä, tietää sitte kumminpäin hattu kuluu päähä. Tätä tehessä opetin samalla Kissanviiksen muitaki huovuttaja naisia tekemää hattuja. Tosin niistä en tajunnu kuvia ottaa, mutta monen monta erilaista ja hassun hauskaa hattua saatii porukalla aikaseks. 

Kun hattu oli valmis piti sitte muotoilla se puupaanpäällä kun itellä oli vähä liian isopää. Ja ennenkun kotiopäin lähin rimpauttelin hatun saajalle onko hyö kotosalla. Sain sitte heti testattua onko hattu mallilta ja koolta sopiva. Ja sehän istu kun valettu saajansa päähän ja mikä parasta oli siellä sauna lämpenemässä. Ohjeistin tätin saunomaa hattupäässä ni näin se saatii kuivaksiki mukavasti. Nyt vaan ootellaa josko se talvi tulis takasin että uusi vähemmän tylsä hattu pääsisi käyttöö. 

Polvari villitys iski ja lankalaihis 1/16

Miulle ja kaveripiirille on iskeny polvisukka villitys. Ite en oo aikasemmin tajunnukkaa kuin mukavasti ne lämmittää ja nyt kun on nuo pillilahkeiset housut muotia. On mukava tehä kuviollisii ja värikkäit varsii kun ne ei jää lahkeitten alle piiloo vaan näkyy muillekki. Nyt tekasin synttärisankarille sukat, nyt ne jo uskaltaa tänne laittaa. Vaikka en usko että sukkien saaja tänne eksyy, mutta eihän sitä ikinä tiedä. 

Polvekeraita polvarit

Lanka: Novitan 7 -veikka

Puikot: 3

Toiveissa oli maanläheiset värit. Nuo on ehkä enenmmän ruskaa menevät värit, mutta kiva yhistelmä. Nyt alkaa hirmusen hyvin olee vanhat seiskaveikka varastot käytetty, mikä on vähä ollu tarkotuski. 

Ja nyt kun on tuo tammikuuki jo ohitettu ni sieltä tuli lankalaihiksee oikeen mukava ylläri kun reilu 800 grammaa tuli lankoja kulutettua. Plussaa tuli vaan yhen kerän verran eli 150 grammaa, joten tää urakka alko vallan vauhikkaasti.  

Ufo sukkien selätys

Reilun vuoden hyvin unohtuneet, ufoutuneet ja jo puikotki poistetut sukan raakileet pilkisti jotaki esii. Olin ne joskus alottanu tarkotuksena tehä kirjoneuletta ja polvisukat. Siinäpä kaks yhitelmää mitä vihasin vielä jokin aika sitte. Mutta päätin tarttua haasteesee ja tehä ne valmiiks. Poimin silmukat puikoille ja kaivoin seiska veikan jämät esii ja matka jatkui. Kirjoneule ei enää tuntunukkaa nii vaikeelta ja haastavalta. Vaan sukat suorastaa valmistu vauhilla. Oliskohan jotaki kehitystä ihan selvästi tapahtunu.

Kirjoneulepolvarit

Lanka: Novitan 7 veikka

Puikot: 3

Malli: omasta päästä

Kyllä on vaan mukavat ja lämpäset sukat. Sen verran hyvin selätin kirjoneulepolvari kammoni et seuraavat sukat on jo suunnitteilla. Nyt kun taas on yhet puikot tyhjillää voisi vaikka uuet sukat laittaakki alulle, heti huomenna tai no ainaki ens viikolla. Täytyy vaan ensin kaivella kaikki 7 veikka jämät esii ja kattoa vielä kasvivärjätyistä langoista hiukkasen lisää jatkoa. 

Neulottu torkkupeitto

Näillä pakkasilla ei voi olla liikaa torkkupeittoja. Tosin tää lähti kävelemää ja lämmittämää toisia varpaita. Kesällä värjäilin langat sillon jo oli ajatuksissa torkkupeiton teko. Väriaineina on käytetty kanervaa (keltainen), kokenilli (punanen), männynkävyt (ruskea) ja saniainen +rauta (vihreä), pohjalla oli harmaa villalanka. Kyllä osottautu hankalaks tollasten epätasasten raitojen tekeminen. Välil aina huomas et nyt on tehty pari aikalailla samanlevystä raitaa. Ja tietenki piti koko ajan katella lankojen määriä että kaikkee riitti pitkin peittoa eikä vaan toisee päähän. 

Torkkupeitto kasvivärjätyistä langoista

Mallineule otettu jostakin huivin ohjeesta

Puikot: 5

Tää onki viimonen työ mikä valmistu viime vuoden puolella. Nyt oon keskittyny kirjoneuleisii ja niitten pelon selättämisee. Aika hyvin onki onnistuttu kun yhet sukat on just putos puikoilta, tosin ne oli jo aikasemmin alotetut ufot mut silti sain valmiiks. Niistä sitte lisää enenmmän kun joku ensin mahtais päätellä nuo kaikki puolen tuhatta langan päätä. 

Jämälankasukat

Pukin kontiin tuli ennen joulua tehtyä muutama pari jämälankasukkia. Jämät oli tällä kertaa Novitan Nallea. Näihin uppos tosi kuvasti jämiä, toki niitä ainaki yhtee parii vielä jäiki. Ei ollu mitää etukäteis suunntelmaa miten raitoja tulis menin ihan vaa fiiliksen mukaa. 

Jämäsukat, Polvekeraitamallilla

Koko: 38 molemmat

Puikot; 3

Lanka: Novitan Nalle

Tää on sellain mukava malli joka jää kyllä heti päähän ja helppo edellisistä kerroksista tarkistaa jos muisti pettää. Noista lopuista nallen jämistä vois kyllä tehä itellekki samanlaiset sukat. Nyt kun on nuo pakkaset osannu tännekkipäin oon pitäny kahtia villasukkia päällekkäin. Pysyy ainaki varpaat lämpösenä. 

Virkattu ikuisuuspeitto

Viimisen vuoden aikana oon töissä ollessaa aina virkkaillu paloja ikuisuuspeittoo. Langat on vuosien varrella kasveilla värjätty. Lopulta peiton paloja oli niin paljo et piti tehä kaks vähä pienempää torkkupeittoa. Aluks oli ajatuksissa yks iso mut paino tuli vastaa. En ainaka ite tykkää jos peitto painaa nii paljo et sen alle tukehtuu. Leväytin ensin kaikki palat äiteen lattialle ja siitä lähin sitte keräilemää paloja. Kun palat oli jaettu kahtee oli vuorossa palojen päättely reunojen virkkaus. Lopuks vielä yhdistäminen ja reinan viimeistely. Palat yhistelin virkkaamalla. Yhdistämisessä käytin Pirtin kehräämön kampalankaa, harmaana. Miulla kun nuo kasvivärjätyt langat oli nii pieniä määriä ettei niistä ollu mitää yhdistyslangaks sopivaa, kun halusin et kaikki yhistetää samalla langalla. 

Nyt on sitte valmiina ensimmäinen, toinen on vielä kasausta vaille nyt ei vaan oo tullu sellasta inspiraatioo siihen. Täytyy vaan pitää se jossaki vähä näkysällä ettei ufoudu liian kauaks aikaa.